Olet tässä
Kun sairastut - korona virustaudin kotihoito
Tartunnan saaneiden pitää välttää lähikontakteja muihin ihmisiin vähintään viiden päivän ajan. Jos oireet ovat lieviä eikä henkilö kuulu riskiryhmiin, taudin voi siis sairastaa kotona. Emme enää kontaktoi puhelimitse kaikkia positiivisen testituloksen saaneita (poikkeuksena toistaiseksi SOTE-työntekijät) vaan heille lähetetään tekstiviesti TeleQ palvelun kautta, jossa on mukana toimintaohjeet. Selänne ei myöskään soita altistuneille vaan tiedon altistumisesta saa pääsääntöisesti suoraan sairastuneelta. Lievästi oireisten ei tarvitse tämän jälkeen olla yhteydessä Selänteeseen/koronahoitajaan, jos ennen eristyksen päättymistä on kaksi oireetonta päivää.
Kotitestien hyödyntäminen
Suosittelemme hyödyntämään myös koronaviruksen kotitestejä ennen ystävien ja sukulaisten tapaamista. Oikein tehtynä antigeeni-kotitestit ovat hyvä lisä koronavirustestaukseen.
Koronavirustaudin kotihoito
Kun henkilöllä on varmistettu koronavirustauti, jonka oireet ovat lieviä eikä henkilö kuulu riskiryhmiin, taudin voi sairastaa kotona. Tartunnan saaneiden pitää välttää lähikontakteja muihin ihmisiin viiden päivän ajan.
Koronavirustauti altistaa tukoksille. Ota yhteyttä lääkäriisi, jos tiedät, että sinulla on koronavirustaudin lisäksi muita riskitekijöitä verisuonitukoksille. Tarkempaa tietoa alempana.
Kun sairastut:
- Vältä läheistä kontaktia muihin.
- Jos sinulla on varmistettu koronavirustauti, pysyttele kotona niin kauan, että olet ollut oireeton 2 vuorokauden ajan ja oireiden alusta on kulunut vähintään 5 vuorokautta.
- Jos sinulla on oireita vielä 5. vuorokautena tai sen jälkeen, pysy kotona, kunnes olet ollut oireeton vähintään kaksi vuorokautta.
- Oireettomuus tarkoittaa, että kuume on poissa ja muut oireet ovat selvästi vähenemässä. Jos ainoa oire on haju- tai makuaistin muutos tai lievä ärsytysyskä, ei eristystä tarvitse jatkaa.
- Jos työskentelet terveydenhuollossa tai vanhustenhuollossa, sinun tulee noudattaa työnantajalta saamiasi ohjeita.
- Älä käytä taloyhtiön yhteisiä tiloja, kun olet sairas.
- Sairaana ollessa lepo ja riittävä nesteiden (2,5 l / pv) nauttiminen on tärkeää, alkoholin käyttöä on syytä välttää. Kuumetta ja särkyä voit lievittää apteekista ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä.
- Huolehdi hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta.
Tartuntariskiä voi kotona pienentää myös seuraavin arkisin keinoin:
- Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta yhteisissä tiloissa esimerkiksi avaamalla ikkunat wc-tiloissa, keittiössä ja kylpyhuoneessa.
- Noudata kaikissa tilanteissa hyvää käsi- ja yskimishygieniaa.
- Käytä henkilökohtaista pyyhettä käsien kuivaamiseen.
- Jos sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta ja yleistilasi heikkenee, tarkkaile vointiasi ja soita tarvittaessa:
Selänteen päivystys puh. 044-7700701, avoinna joka päivä klo 8-16
Puhelinajan ulkopuolella, ota yhteyttä seuraavasti: päivystysapuun puh. 116 117.
Korona-infektiota sairastavan potilaan veritulppariskit
Koronavirusinfektioon liittyy muita hengitystietulehduksia suurempi riski laskimotukoksiin, sillä koronavirusinfektio aktivoi hyytymisjärjestelmää.
Koronainfektion aikana tukosriskiä voi pienentää:
- Huolehtimalla riittävästä juomisesta (yleensä 2,5 litraa päivässä).
- Vaihtamalla asentoa riittävän usein.
- Jos olet vuodepotilaana, pyri kuitenkin jaloittelemaan toistuvasti, vaihda asentoa, liikuta jalkoja ja vältä unilääkkeitä.
- Liikkumalla sisällä voinnin mukaan.
- Käyttämällä tukisukkia vuodelevon aikana, jos sellaiset on ja niitä on muutenkin käyttänyt tukosten ehkäisyyn.
- Huolehdi siitä, että otat sinulle määrätyt verenpaine-, diabetes- ja kolesterolilääkkeet ohjeen mukaan. Seuraa verenpainettasi ja verensokeriarvoja, jos sinulla on kotona seurantamittarit.
- Lopeta tupakointi.
- Huolehdi hyvästä suu- ja hammashygieniasta.
Varsinaisen tukosalttiuden lisäksi tukoksen riskiä lisäävät esimerkiksi:
- diabetes, syöpä ja verisuonisairaudet, kuten aiemmin sairastettu ylä- tai alaraajan laskimotukos tai keuhkoembolia
- vaikea tulehduksellinen sairaus (esim. reuma, tulehdukselliset suolistosairaudet)
- yli 60 vuoden ikä
- ylipaino
- suuren leikkauksen jälkitila
- kipsihoito
- raskaus ja lapsivuodeaika
- ehkäisytablettien ja hormonikorvaushoidon käyttö
- kuivuminen ja yli kolme vuorokautta jatkunut liikkumattomuus
Jos sinulla on aiemmin ollut ylä- tai alaraajan laskimotukos tai keuhkoembolia, tai sinulla on useampi kuin yksi muista edellä mainituista tukosriskiä lisäävistä tekijöistä, voit olla suurentuneessa riskissä saada laskimotukos. Tartuntatautilääkäri arvioi yksilöllisesti, tarvitsetko koronainfektion vuoksi laskimotukoksia ehkäisevää lääkitystä.
PPSHP:n tämän hetkisen ohjeen mukaan trombiprolylaksia eli tukoksia ennaltaehkäisevä lääkitys aloitetaan kotikuntoisille koronapotilaille vain raskaana oleville ja alle 6 vk sitten synnyttäneille tapauskohtaisen harkinnan mukaan. Koronainfektion aikana on tärkeää nauttia runsaasti nesteitä ja liikkua voinnin mukaan. Jos vointi heikkenee siten , että on lähinnä vuodepotilaana, on syytä olla yhteydessä päivystykseen.
Riskiryhmään kuuluvien tulee ottaa muita herkemmin yhteyttä terveydenhuoltoon. Riskiryhmään kuuluvat:
60-vuotta täyttäneet henkilöt, joilla on:
- vaikea-asteinen sydänsairaus
- huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus
- diabetes, johon liittyy elinvaurioita
- krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
- vastustuskykyä heikentävä tauti kuten aktiivisessa solunsalpaajahoidossa oleva syöpätauti
- vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys (esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito).
Välitöntä hoitoa vaativat oireet lapsilla:
Alla olevat ohjeet pätevät aina taudinaiheuttajasta tai perussairaudesta riippumatta. Jos lapsi sairastuu ja hänelle tulee jokin seuraavista oireista, hakeutukaa mahdollisimman pian lääkärin hoitoon:
- hengitysvaikeuksia
- iho on sinertävä tai harmaa
- lapsi ei juo tarpeeksi
- lapsi oksentaa voimakkaasti tai jatkuvasti
- lapsi ei herää tai reagoi mihinkään
- lapsi on niin ärtyisä, ettei halua olla sylissä
- oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera
Kun hoidat sairastunutta:
Kun kotona on hengitystieinfektioon sairastunut henkilö, muut samassa taloudessa asuvat voivat pienentää tartuntariskiä välttämällä lähikosketusta sairastuneen kanssa ja huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta.
Käsienpesu on tärkeää etenkin silloin, kun olet ollut kosketuksessa sairastuneeseen, oleskellut sairastuneen kanssa samassa tilassa tai käsitellyt nenäliinoja tai pyykkiä.
Tarkkaile sairastuneen vointia ja ota tarvittaessa puhelimitse yhteyttä terveydenhuoltoon. Jos mahdollista, vain yksi aikuinen hoitaa sairastunutta henkilöä. Riskiryhmään kuuluvan henkilön ei tulisi olla sairastuneen ensisijainen hoitaja.
Jos mahdollista, muiden samassa taloudessa asuvien tulisi olla toisessa huoneessa. Jos tämä ei ole mahdollista, tulisi etäisyyden sairastuneeseen olla yli 2 metriä. Sairastunut voi esimerkiksi nukkua eri vuoteessa.
Jos kuulut riskiryhmään mutta et voi välttää lähikosketusta sairastuneeseen, harkitse maskin käyttöä. Vain yksi aikuinen hoitaa sairastunutta. Riskiryhmään kuuluvan henkilön ei tulisi olla sairastuneen ensisijainen hoitaja.
Huolehdi, että lapsi saa riittävästi nestettä. Jos ruoka ei maistu esimerkiksi kurkkukivun vuoksi, energiaa saa sokeripitoisesta juomasta. Lapsi on saanut riittävästi nesteitä, jos virtsaa erittyy ja lapsi pissaa muutaman kerran päivässä. Kun pidät sairastunutta lasta sylissäsi, pyri siihen, että lapsi ei yski suoraan kasvoillesi.
Lapsen tulee pysyä kotona vähintään 5 vuorokauden ajan. Jos lapsella on oireita vielä 5. vuorokautena tai sen jälkeen, hänen pitää pysyä kotona, kunnes hän on ollut oireeton vähintään kaksi vuorokautta.
Tarkkaile lapsen vointia ja soita tarvittaessa terveyskeskukseen.
Siivoaminen, pyykinpesu ja puhtaanapito:
Heitä käytetyt nenäliinat ja muut kertakäyttöiset tuotteet sekaroskiin. Muista pestä kätesi, jos kosket käytettyihin nenäliinoihin yms.
Pyyhi kosketuspinnat kuten ovenkahvat, kaukosäätimet ja pöytäpinnat päivittäin tavanomaisella puhdistusaineella.
Siivoa wc-tilat päivittäin roiskeita välttäen. Siivousta voi tehostaa kotitalouskäyttöön tarkoitetulla desinfektioaineella.
Pese sairastuneen käyttämät astiat ja aterimet käytön jälkeen.
Pese liinavaatteet tavanomaiseen tapaan 60–90-asteisessa vedessä. Käytä pesuainetta. Vältä pyykin tarpeetonta käsittelyä ja pöllyttelyä. Kun olet käsitellyt likaisia pyykkejä, pese kätesi huolellisesti vedellä ja saippualla tai puhdista ne alkoholipitoisella käsihuuhteella.
Milloin sairastumisen jälkeen voi palata töihin?
Jos sinulla on varmistettu koronavirustauti, pysyttele kotona kunnes olet ollut oireeton 2 vuorokauden ajan ja oireiden alusta on kulunut vähintään 5 vuorokautta. Jos sinulla on oireita vielä 5. vuorokautena tai sen jälkeen, pysy kotona, kunnes olet ollut oireeton vähintään kaksi vuorokautta.
Oireettomuus tarkoittaa, että kuume on poissa ja muut oireet ovat selvästi vähenemässä. Jos ainoa oire on haju- tai makuaistin muutos tai lievä ärsytysyskä, ei eristystä tarvitse jatkaa.
Jos työskentelet terveydenhuollossa tai vanhustenhuollossa, sinun tulee noudattaa työnantajalta saamiasi ohjeita.