Kouluterveydenhuollon ohjeita

Tutkimukset

Tarkastusten yhteydessä tehtävät tutkimukset vaihtelevat luokkatasoittain. Perustarkastuksiin kuuluvat kasvun ja kehityksen seuranta. Tarvittaessa pituuskasvua ja painon kehitystä seurataan tiheämmin ja asiasta konsultoidaan tarvittaessa koululääkäriä.

Kuulo

Kuulo tarkastetaan audiometrillä 20dB seulalla koulun alkaessa ja laajojen tarkastusten yhteydessä. Mikäli oppilas ei toistetusti läpäise seulaa, tehdään lähete jatkotutkimuksiin.

Näkö

Kaukonäköä seurataan vuosittain, lähinäköä laajojen tarkastusten yhteydessä. Mikäli koululainen kokee näössään tapahtuneen muutoksia, voidaan tarkastuksia tehdä pyydettäessä. Yli 8- vuotiaat ohjataan käymään optikolla ja tarvittaessa tehdään lähete silmälääkärin näöntarkastukseen.

Värinäkö testataan yläkoulussa. Poikkeava värinäkö ei automaattisesti edellytä silmätutkimusta. Mikäli oppilas haluaa ammatteihin, joissa tarvitaan hyvää tai normaalia värinäköä, voi silmälääkärin tekemä tarkempi tutkimus olla myöhäisemmässä vaiheessa tarpeen.

Ryhti

Ryhtiä seurataan sovittujen tarkastusten yhteydessä. Mikäli tarkastuksessa huomataan poikkeavuuksia, ryhtiä seurataan tiheämmin erillisten ohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa oppilas ohjataan fysioterapeutille tai koululääkärille ryhtitarkastukseen. Koululääkäri arvioi lisätutkimusten tarpeen.

Laboratoriotutkimukset

Oppilas voidaan lähettää tarvittaessa laboratoriotutkimuksiin, mikäli terveydenhoitaja tai lääkäri katsoo sen tarpeelliseksi. Koululääkäri tai -terveydenhoitaja informoi vanhempia asiasta.

Kouluterveydenhuollossa annetaan kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet: THL- rokotusohjelma

Jos oppilaalla on jokin perussairaus, kuten astma, hänellä on oikeus saada kausi-influenssarokotus kouluterveydenhuollossa. Aika varataan omalta terveydenhoitajalta.

Jos oppilas tarvitsee matkailijan rokotussuunnitelmaan kuuluvia rokotteita, kannattaa ottaa yhteyttä omaan terveydenhoitajaan tai terveysasemalle. Omakustanteisesti hankittavat hepatiitti- ja punkkirokotteet on mahdollista rokottaa kouluterveydenhuollossa terveydenhoitajan kanssa erikseen sovittuna ajankohtana. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuulumattomia rokotteita, joita Suomessa ei ole saatavilla, ei anneta.

Sairasta lasta ei tule lähettää kouluun, vaan hoito tapahtuu kotona tai hakeutumalla omaan terveyskeskukseen. Vapaa-ajalla sattuneet tapaturmat kuuluvat myös oman terveyskeskuksen hoidettaviksi.

Oppilaan sairastuessa kesken koulupäivän

Oppilaan sairastuessa kesken koulupäivän ensisijaisesti opettaja soittaa huoltajalle ja pyytää tarvittaessa häntä noutamaan lapsen kotiin. Yläkoulun oppilaat voivat huoltajan luvalla lähteä kotiin yksin.

Huoltajat ovat velvollisia huolehtimaan sairaan lapsen hoitoon ja/tai kotiin viemisestä sekä siitä aiheutuvista matkakustannuksista.

Koulutapaturmat

Terveydenhoitaja vastaa paikalla ollessaan koulussa tapahtuvasta ensiavusta yhdessä koulun muun henkilöstön kanssa. Kun tapaturma sattuu koulupäivän aikana, oppilas voi mennä terveydenhoitajan luokse, mikäli hän on paikalla. Terveydenhoitaja antaa ensiavun, kartoittaa tilanteen, kirjaa tapahtuman ja ohjaa oppilaan tarvittaessa terveysasemalle. Lisäksi terveydenhoitaja ottaa yhteyttä lapsen huoltajiin. Ensiaputilanteessa huoltajalla on vastuu oppilaan saattamisesta jatkohoitoon. Akuutit ongelmat hoidetaan terveysasemalla.

Tapaturmista tehdään aina tapaturmailmoitus koulusihteerille. Tapaturmailmoitukseen liitettävän tapahtumakuvauksen tekee opettaja tai huoltaja yhdessä oppilaan kanssa.

Koulujen oppilaat on vakuutettu tapaturmavakuutuksella.

Oppilaan perussairauteen liittyvä ohjeistus

Oppilaan perussairauksista ja hoitoon liittyvästä lääkityksestä on hyvä ilmoittaa kouluterveydenhoitajalle. Perussairauksien hoito ja seuranta kuuluvat

hoitavalle taholle. Äkillisissä tilanteissa (esimerkiksi matala verensokeri diabeetikolla) voi hakeutua kouluterveydenhoitajan vastaanotolle, jos terveydenhoitaja on paikalla.

Oppilaalla tulee olla omaan perussairauteensa kuuluvat ja muut tarvittavat lääkkeet mukanaan koulussa. Oppilas ottaa lääkkeensä itse, tarvittaessa koulunkäynninavustajan tukemana. Koulu ei vastaa oppilaan lääkkeiden säilyttämisestä.

Osallistuminen liikuntaan

Jos oppilas ei pysty osallistumaan liikuntatunnille lainkaan tai täysipainoisesti sairauden tai vamman vuoksi, huoltajan on ilmoitettava tästä liikunnanopettajalle. Terveydenhoitaja ei kirjoita poissaolotodistuksia liikuntatunneille kuin äkillisissä tapauksissa.

Kouluissa ja opistoissa tarjotaan erityisruokavalion mukaista ruokaa, mikäli siihen on selvät lääketieteelliset syyt. Uutta todistusta ei tarvitse toimittaa vuosittain, jos ruokavalioon ei ole tullut muutoksia, ja koulu /opisto on pysynyt samana. Ruokavalion purkamisesta on hyvä myös ilmoittaa kouluterveydenhoitajalle.

Lääkärintodistusta EI tarvita

•  laktoosittomassa ja vähälaktoosisessa ruokavaliossa
•  kasvisruokavaliossa tai
• uskonnollisiin syihin perustuvassa ruokavaliossa.

Yleiset terveyssuositukset

• Ravitsemus

Terveydenhoitaja antaa neuvontaa ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Mikäli oppilaan katsotaan hyötyvän ravitsemusterapiasta, voidaan koulusta tehdä lähete ravitsemusterapeutille. Vastaanotolle on hyvä mennä huoltajan kanssa. Käynnit ovat asiakkaalle maksuttomia.

Kasvavalle lapselle ja nuorelle suositellaan säännöllistä ruokailua viisi kertaa päivässä (aamiainen, lounas, välipala, päivällinen, iltapala). Monipuolinen ruokavalio on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Kasviksia olisi hyvä nauttia päivittäin noin 400–500g ja maitotuotteita noin 8 dl (tästä osa voi olla juustoa). Tarvittaessa vajaata kalsiumin saantia voi korvata kalsiumlisällä. Kalaa olisi hyvä syödä vähintään kaksi kertaa viikossa, erilaisia kaloja vaihdellen. Alle 18-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää 7,5–10 µg päivittäin ympäri vuoden.

•  Uni

Koululainen tarvitsee unta 9–10 tuntia joka yö. Illalla tulisi varata riittävästi aikaa rauhoittumiselle ja nukkumiselle. Liian lyhyt tai katkonainen yöuni huonontaa muistamista, oivaltamista ja tiedon sekä taitojen oppimista niin opiskelussa kuin harrastuksissakin. Univaje lisää myös tapaturmien ja onnettomuuksien määrää keskittymiskyvyn heikentyessä.

• Liikunta

Koululaisen tulisi liikkua joka päivä noin kahden tunnin ajan, josta osa voi olla hyötyliikuntaa. Meistä jokainen tarvitsee liikuntaa – lihakset ja luusto vahvistuvat liikkuessa. Keuhkojen, sydämen ja verenkierron

toiminta tehostuvat. Liikunta auttaa pitämään painon kurissa ja pienentää monien sairauksien vaaraa. Liikunnalla voidaan ehkäistä monia sairauksia ja se on myös tehokas keino useiden sairauksien hoitoon.

Liikunta parantaa keskittymiskykyä ja muistia sekä helpottaa nukahtamista. Myös unen laatu parantuu. Tällä tavoin liikunta tukee uusien asioiden oppimista ja auttaa jaksamaan koulussa ja harrastuksissa. Liikunta kohentaa mielialaa ja parantaa itsetuntoa. Liikunnan kautta tutustuu myös uusiin ihmisiin ja oppii toimimaan erilaisissa ryhmissä.

•  Päihteet

Kaikki päihteet ovat haitallisia kasvulle ja kehitykselle. Lisäksi ne ovat lain mukaan kiellettyjä alle 18-vuotiailta. Linkki päihdepalveluidan sivulle.